Pikkuiset Pitäjät – Pormestarien Paremmuus Puntarissa.

”Isi isi! Mikä tuo patsas on?” Piipitti pikku Hillevi.

”Se, pikku hiirulaiseni, on vanhan pormestarimme muotokuva.” Vastasi hiiri-isi, ja jatkoi: ”Se rakennettiin ensimmäisen kyläkilpailun voiton kunniaksi. Kauan sitten, rauhalaaksomme perustamisen aikoihin kylät päättivät kilpailla keskenään siitä, kenen kylän uusi alue oli paras asua. Kilpailu on järjestetty monta kertaa, mutta meidän kylämme voitti ensimmäisen kilpailun, jonka kunniaksi kaikki laakson kylät lahjoittavat pormestarimme patsaan kylämme keskusaukiolle. Kilpailu käydään vuosittain ja kilpailussa on ollut enimmillään kuusi kylää mukana – joinakin vuosina, kun laaksossa oli vaikeammat ajat, osallistujia on ollut vain yksi, mutta kilpailu on järjestetty siitä huolimatta. Jokaiseen kilpailuun kylä varaa sopivan kokoisen alueen kylän reunalta – alueen, johon mahtuu kuusitoista rakennusta. Rakennukset arvotaan eri tyypin rakennuksista, mutta mökkejä on rakennettava aina, sillä pitäähän eläimillä olla paikka, jossa asua!”

Hiiriäiti saapui aukiolle sopivasti samaan aikaan, kun hiiri-isi sai tarinansa päätökseen. ”Mennäänkö?” Hän sanoi.

”Mennäänkö minne?” Tilda kysyi ja jatkoi hengittämättä: ”Äitiäitiäitiii! Isi kertoi patsaasta! Tuosta millä on pömppömaha! Hän on pormestarimme, joka voitti kilpailun!”

”Tiedän, pienokaiseni, tiedän.” vastasi äiti. ”Kysyit minne mennään. Menemme katsomaan tämänvuotista kilpailua, se on juuri alkamassa, tuolla noin” äiti sanoi, viitaten kohti teatterin ja kappelin välistä avautuvaa nurmikenttää, johon oli piirretty kuusitoista suurta ruutua. ”Sinne me menemme.”

”Laakson keskushallinto aloittaa kohta kilpailun kertomalla mitä rakennuksia tänä vuonna on valittu rakennettavaksi ja toimittaa pormestarillemme niiden pohjapiirustukset sekä rakennusmateriaalitarpeet. Sen jälkeen keskushallinto arpoo rakennusmateriaalin kerrallaan, jota saa käyttää, sitten toisen, ja joka kolmannen pormestarimme saa valita itse!” hiiri-isi jatkoi. ”Tulkaahan, ehdimme juuri sopivasti alkuun! Mennään tuonne lammen rantaan, puun luo, Saku ja Matias ovat jo siellä Hillevi, voit leikkiä heidän kanssaan! Onhan meillä mukana kuivatut kärpäset sammakoille ja madot myyrille?”

”totta kai on rakkaani, ja meille juustoa..” vastasi hiiriäiti lämpimästi Hillevin jo juostessa tohkeissaan edeltä kertomaan tarinaa Sakulle ja Matiakselle…

Pikkuiset pitäjät, eli Tiny Towns, on Alderac Entertainment Groupin (AEG) vuonna 2019 julkaisema ja Peter McPhersonin suunnittelema peli. Pelin mukana tulee materiaalit 1-6:lle pelaajalle, mutta periaatteessa pelin pelaaminen onnistuu X pelaajalla, kunhan vain komponentit riittävät. Peli kestää laatikon mukaan 45-60 minuuttia, ja pitää aika hyvin paikkansa.

Ikäsuositus 14+ on jotain höpönpöpöä, kyllä tätä nuoremmatkin voivat ja osaavat pelata, lienee syynä jokin turvamääräysten mukainen komponenttitestaus nuoremmille ikäluokille, uskaltaisin väittää, että heti voi pelata, kun ymmärtää monumenttien tekstit englanniksi tai jos tämä joskus suomeksi ilmestyy, niin lukutaito riittää pelaamiseen.

Pelin tavoite on rakentaa paras kylä 4×4 alueelle käyttäen tila mahdollisimman hyvin hyödyksi ja saada pelin lopussa eniten pisteitä. Jokaisesta tyhjästä ruudusta alueella tulee miinuspiste. Pelissä on viisi eri rakennusmateriaalia ja jokaisessa pelissä on seitsemän erityyppistä rakennusta, jota voi rakentaa. Mukana on aina mökki, sekä yksi jokaista muuta tyyppiä (rakennukset suluissa): ruokarakennus (maatila, ruokavarasto, kasvihuone, puutarha), tukirakennus (lähde, myllynkivi, vaja, kaivo), uskonnollinen rakennus (avoin ja suljettu luostari, temppeli, kappeli), palvelurakennus (juhlahalli, majatalo, taverna, köyhäintalo), luksusrakennus (teatteri, räätäli, tori, leipomo) ja suurrakennus (pankki, tehdas, varasto, kauppapaikka). Jokainen rakennus antaa eri tavalla pisteitä ja jokainen eri rakennustyyppi vaatii eri määrän rakennusmateriaaleja. Rakennusmateriaalien määrä ja niiden sijoituskuvio on kaikilla saman tyypin rakennuksilla sama, paitsi suurrakennuksilla – määrä on kaikilla sama (5) mutta kuvioita on kolme erilaista.

Rakennusten lisäksi pelissä on eri monumentteja, jotka voi jättää pois pelistä. Ainut syy tehdä näin on mielestäni se, jos joku ei osaa monumentin tekstiä lukea tai ei sitä ymmärrä – monumentti on tarkoitus pitää piilossa, ja jokaiselle pelaajalle jaetaan kaksi korttia, joista valitaan toinen. Jokainen monumentti on erilainen.

Tässä vaiheessa pitää mainita, että peliä kannattanee pelata luolasäännön (Cavern Rule) kanssa: Jokainen pelaaja saa pelin aikana olla käyttämättä kahta rakennusmateriaalia, eli ne voi laittaa sivuun sen sijaan, että laittaisi ne pelilaudan ruutuun. Olen myös sitä mieltä, että peliä kannattanee pelata kaupungintalosäännöillä (Town Hall Rules).

Normaalisti kierroksella yksi pelaaja valitsee rakennusmateriaalin, joka jokaisen pelaajan on laitettava laudalleen. Valitseva pelaaja vaihtuu joka kierros. Kaupungintalosäännöillä pelatessa käytössä on korttipakka, jossa jokaista rakennusmateriaalia on 3 korttia. Kierroksen alussa 5 korttia otetaan pois pakasta, joten voi olla, että yhtä rakennusmateriaalia ei tule 10 kierroksen aikana yhtään, mutta se ei ole todennäköistä. Kierrokset menevät kolmen sykleissä siten, että 1. Ja 2. kierroksella pakasta nostetaan kortti, jonka rakennusmateriaali jokaisen pelaajan on laitettava laudalleen. Joka 3. kierroksella pelaaja saa itse valita minkä rakennusmateriaalin hän valitsee laudalleen. Tämä parantaa peliä esimerkiksi siten, että 1) rakennusmateriaalien jakauma on jotakuinkin tasainen, 2) pelaajan ei tarvitse miettiä materiaalia, jonka valitsee, 3) tai dikkeileekö ja yrittääkö lyödä muita valitsemalla mahdollisimman huonon materiaalin, 4) kahdesta em. syystä peli nopeutuu, 5) joka 3. materiaalin saa valita itse, joka helpottaa rakennusten valmistumista, ja 6) peliä voi pelata käytännössä rajattomalla pelaajamäärällä, mikäli vain komponentit riittävät. Normaalisäännöllä en tiedä haluaisinko pelata edes useammalla, kuin neljällä pelaajalla. Rakennusmateriaalipakan kanssa harkitsen jopa massapelin pelaamista tulevassa podcast-jaksossa! Tarvitset siis vain komponentit tai tiedon pelissä mukana olevista korteista ja mitkä vaan tavarat, ja voit osallistua ja seurata peliä. Lasket lopussa pisteet ja katotaan miten pärjäsit! Pitäisi ainakin onnistua, en nyt takuuseen mene, mutta kuitenkin – täytynee kokeilla!

Mutta, asiaan..

Peli etenee siten, että jokaisella kierroksella valitaan tai arvotaan (riippuen säännöistä (ks. edellä)) yksi rakennusmateriaali. Jokaisen pelaajan pitää asettaa materiaali yhteen ruutuun omalla laudallaan. Materiaaleja ei saa siirtää laudalla tai pois laudalta ja jokaisella ruudulla saa olla enintään yksi materiaali tai rakennus. Materiaalit saa pois laudalta vain silloin, jos rakentaa rakennuksen käyttäen kyseistä materiaaleja. Jos olet saanut materiaalin asettamisen jälkeen valmiiksi jonkin rakennuksen edellyttämän kuvion, voit rakentaa rakennuksen: valitse yksi ruutu, jossa olevan materiaalin käytit rakentamiseen ja aseta rakennus siihen ruutuun. Poista loput käytetyt materiaalit laudalta. Kaikki em. toiminnot voi tehdä yhtä aikaa, joten vuoroja ei varsinaisesti ole. Tämän jälkeen vaihdetaan valitsevaa pelaajaa (normaalisäännöt) tai aloitetaan seuraava kierros.

Pelisi päättyy siihen, kun et voi tai et halua enää asettaa mitään pelilaudallesi, voit laskea jo pisteesi. Peli päättyy kun yksikään pelaaja ei voi tai ei halua asettaa mitään pelilaudalleen – peli jatkuu siis niin kauan, kuin yksikin pelaaja haluaa tai voi jatkaa pelaamista. Pelin lopuksi poista kaikki resurssit laudaltasi. Saat pisteitä jokaisesta rakennuksesta kunkin rakennuksen pisteytyssääntöjen mukaan ja jokainen tyhjä ruutu on -1 piste. Yllätyksenomaisesti se, jolla on eniten pisteitä voittaa!

Siinä oli yksinkertaisuudessaan koko peli. Yksinkertaisuus on kuitenkin erittäin hämäävä ominaisuus tämän pelin osalta. Koko pelin ajan tulee muistaa, että saat poistaa materiaaleja vain silloin, kun saat rakennuksen valmiiksi. Samoin, sinun pitää koko ajan pitää mielessä mitä rakennat – ja minne! Varsinkin pelin lopun häämöttäessä saatat, tai no, tulet huomaamaan ainakin ensimmäisissä peleissäsi, että olet jättänyt sellaisia alueita tyhjäksi rakennuksista, joihin et voi mitään enää rakentaa (rakennusten vaatimien kuvioiden vuoksi). Olisit voinut luultavasti suunnitella paremminkin! Varmasti! Monet rakennukset myös antavat pisteitä toisiinsa liittyen: esimerkiksi jokainen mökki on 3 pistettä, mutta vain jos sille on ruokaa ruokarakennuksesta, mutta kaivo antaa pisteen jokaisesta sen vieressä (joltain sivulta) olevasta mökistä, oli se ruokittu tai ei! Jos laitat kaksi majataloa samaan riviin tai sarakkeeseen, ne ovat 0 pistettä, muussa tapauksessa ne ovat 3 pisteen arvoisia ja niin edelleen. Näiden lisäksi monumentit saattavat rikkoa jotain pelin sääntöä, joten siinäkin riittää välillä miettimistä, milloin ja minne monumenttinsa rakentaa –vai rakentaako ollenkaan?

Tärkein arviointikohde minulle on se, että mahtuuko peli hyllyyni. Tämä mahtuu. Oletin pelin saadessani, että tämä on liian kevyt diipadaapa makuuni, mutta yllätyin positiivisesti miten mahtava aivopähkinä tämä peli onkaan. Varsinkin, kun tätä voi pelata ihan oikeasti 1-X pelaajalla ilman suurta vaivannäköä, paitsi tietysti ne komponentit on hyvä olla olemassa tavalla tai toisella. No entäpä sinun hyllyysi? Suomessa pelin hinta on suuressa osassa kauppoja melko korkea. Peli on hyvä, mutta ehkä kannattaa kokeilla ensin? Odota vaikka tuota aiemmin mainitsemaani podcast-jaksoa ja kokeile miltä tuntuu pelata tätä. Tarvitset siis 4×4 alueen, 5:ttä eriväristä kuutiota, 7:ää erilaista rakennusta ja that’s it, valmistaudu jo! Jos uskallat tehdä sokkohypyn lukemasi perusteella, oletan, että pidät pelistä. Itse en olisi sokkohyppyä tehnyt, enkä tehnytkään tämän suhteen – Tosin, en olisi katunut, jos olisin tehnyt!

Odotin tältä peliltä vähemmän, kuin mitä tämä tarjosi ja melkein olin lahjoittamassa tätä suoraan jo pelikerhon hyllyyn. Sain tämän kompensaationa AEG:lta, koska heiltä loppuivat ECOSit, joka minun ”piti” saada Spielistä. Aika hyvä kompensaatio, tosin oletan ECOSin olevan vielä parempi minulle. AEG näyttää tänä vuonna muutenkin kunnostautuneen hyvien pelien kanssa. Itse ainakin aion tarkkaan seurata mitä sieltä tulee, heidän mottonsakin on ”We Make Fun!”, ja aika hyvin näyttää ainakin tällä hetkellä paikkansa pitävän – varsinkin aiempiin peleihin nähden parannus minun makuuni olevien pelien suhteen on huomattava.

Olen toistaiseksi antanut tälle pelille arvosanan 8/10, mutta tämä on yksi tämän vuoden yllätyksiä itselleni ja uskaltaisin jopa väittää, että tämä saattaa nousta ja mennä yhdeksi lempi gateway-peleistäni, tai sellaisista jonka voin melkein kenelle vaan täräyttää eteen ja onnistuu. Tätä helpottaa varsinkin se, että kaikki tieto on avointa (paitsi monumentti, joita ei siis tarvitse käyttää), joten auttaminen on helppoa tarvittaessa.

Olen saanut pelin ilmaiseksi julkaisija Alderac Entertainment Groupilta Spiel’19:ssä ilman mitään sitoumusta, ainut lupaus on ollut rehellinen mielipide pelistä.

Kiitos AEG!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s