Tutkimispeli Ryijy (Tapestry)

Onkohan olemassa ketään, kuka ei olisi kuullut Tapestrystä? Tapestry on mielestään sivilisaatiopeli, joka ei pidä ollenkaan paikkaansa – tai pitää, riippuen mitä sivilisaatiopeliltä odottaa ja olettaa. On tässä ainakin komponentteihin panostettu, sillä pelissä tulee 18 rakennusta, jotka ehkä olet jossain kuvassa nähnytkin jo aiemmin… Ja onhan tämä kaunis peli graafiselta suunnittelultaankin, ainakin minun mielestä! Tapestry on ollut sen verran kuumaa tavaraa vuonna 2019, että Boardgamegeekissä on tätä kirjoittaessa pelistä jo 49 arviota, joten kirjoitellaanpa suomeksi siis!

Tapestry, eli gobeliini (tai suomessa tutumpi ryijy) on Stonemaier Gamesin vuonna 2019 julkaisema ja Jamey Stegmayerin suunnittelema peli. Peliä voi pelata 1-5 pelaajaa ja pelin kesto on laatikon mukaan 90-120 minuuttia, joka pitää aika hyvin paikkansa.

Jukka Poika lauleskeli Kompostikoplan kanssa sivilisaatiosta kysyen muun muassa, että tarkoittaako sivilisaatio sitä, että rikolliset siirtyvät kaduilta sisään? Tai että köyhät köyhtyy ja rikkaat saa lisää? Hänen mielestään jos se on sitä, niin sen kuoleman pitää. Tämä World of Warcraftia pelatessa kuuntelemani menevä rallatus soi itselläni päässä, kun mietin miten tästä juhlavasti minirakennuksilla koristellusta ryijystä saa sivilisaatiopelin. Vai saako (ainakin siitä sai korvamadon 10+v takaa)? Palataan asiaan!

Nelinpelin alku

Tapestryn säännöt ovat todella yksinkertaiset. Kun katsoo komponentteja ja pelilautaa, voi olettaa pelin olevan monimutkainen toimintokikkailu ja nopparalli. No ei se ole. Teet pelissä yhtä toimintoa joka vuoro, kunnes resurssisi loppuvat ja teet eri toiminnon. Resurssien loppuessa ”otat” itsellesi tulovuoron, eli otat ne tulot omalta pelaajalaudaltasi, joiden symbolit näkyvät. Jos teet tämän ennen muita pelaajia kyseisellä aikakaudella, saat lisäksi yhden, kaksi tai kolme resurssia riippuen siitä monesko aikakausi on menossa. Tätä ennen kuitenkin teet sivilisaatiosi toiminnon tai erikoiskyvyn ja pelaat ryijykorttisi, päivität teknologiakorttisi ja keräät pisteet pelaajalaudallasi näkyvissä olevien symbolien pohjalta. Tämän jälkeen on seuraavan pelaajan vuoro. Tulovuorot eivät välttämättä tule pelaajille samaan aikaan, vaan pelaajat siirtyvät aikakaudelta toiselle omaan tahtiinsa, jonka vuoksi myös pelaajan peli voi päättyä aiemmin, kuin toisen – tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä sama määrä tulovuoroja jokaisella on käytössä. Se miten resurssit pelaajalla riittävät, onkin sitten pelaajasta kiinni.

Entäs se yksi toiminto? Yksinkertaisesti: valitse rata (junapeli!), jolla haluat edetä. Maksa seuraavan pykälän vaatima määrä resursseja ja etene seuraavaan pykälään. Ota ruudun näyttämä hyöty ja mikäli sen alla on laatikko, halutessasi maksa vaatimus ja saa hyöty tästäkin. Tätä siis jatketaan niin kauan, kuin resurssit riittävät, jonka jälkeen otetaan tulot, ja jatketaan, kunnes neljä aikakautta on pelattu.

Radat pelilaudan reunoilla

Ratoja on neljä: tutkimusmatkailu (sininen), teknologia (oranssi), sota (punainen) ja tiede (vihreä).

  1. Tutkimusmatkailuradalla nimensä mukaisesti tutkitaan alueita kartalla ja radan lopussa pääsee jo avaruuteen.
  2. Teknologiaradalta saa teknologiakortteja ja voi kehittää niitä ja radan lopussa saa siirtää ratakuutionsa toisen radan alkuun.
  3. Sotaradalla edetessä saa valoittaa kartalta alueita, joita on tutkittu ja radan lopussa saa itsellensä toisen sivilisaation käyttöönsä.
  4. Tiederadalla edetessä heitellään välillä noppaa, jonka avulla edetään toisilla radoilla ja lopussa noppaa heitetään useamman kerran.

Ratojen eri toiminnot voit katsoa tarkemmin tästä kansiosta (virallinen, Stonemaier Games) löytyvästä ”Tap_ReferenceGuide”-tiedostosta. Samasta kansiosta löydät kaiken muunkin, mikäli haluat niitä katsoa.

Eli siis, mitä? Junapeli! Liikutaan radalla ja saadaan hyvvyyttä matkalla. No mitäs tekemistä tällä on sivilisaatioiden kanssa? Jokaisessa radan pykälässä on nimi, joka yllättävän hyvinkin kuvaa sitä, mitä voisi olettaa pelin luonteen huomioiden tapahtuvan: Esimerkiksi sota(lento-)koneet toiminnolla saat valloittaa alueen mistä vaan kartalta, Akateemisella tutkimuksella saat jo saamasi (sen hetkisen sijainnin) hyödyn uudelleen jollain radalla, Tietokoneet antaa pisteitä sota- ja tiederatojen sijaintisi perusteella ja Tähtienvälisellä matkailulla pääset avaruuteen. Myös omalla pelaajalaudalla olevien pikkumökkien alla olevat kehitysnimet ovat ihan järkeviä, vaikkeivät ihan yhtä hyvin sovikaan toimintoihinsa.

Teknologiakortteja ja avaruus Tapestryn tyyliin

Pikkumökit? Niin, jokaisella pelaajalla on neljää eri tyyppiä mökkejä, joista jokainen liittyy johonkin pelilaudan radoista ja jonka rakentamalla omalta pelaajalaudalta avautuu resurssi (tai pisteytys) jota kyseisellä pelilaudan radalla tarvitaan. Jos siis rakennat esimerkiksi talon (harmaa pikkumökki), paljastat pelilaudaltasi työläisresurssin, jota tarvitset tiederadalla etenemiseen ollessasi radalla tarpeeksi pitkällä. Taloja saat puolestaan rakennettua pääsääntöisesti tiederadan toiminnoilla. Eli siis yksinkertaisemmin: jokainen rata auttaa rakentamaan sen tyypin pikkumökkejä, joita rakentamalla saat kyseisen radan vaatimaa resurssia. Pelaajalla on 5 jokaista pikkumökkiä (eli yhteensä 20).

Pikkumökit ja pelaajalauta

No minnekäs ne rakennetaan? Jokaisella pelaajalla on oma, yksilöllinen pääkaupunkilauta, johon rakennukset rakennetaan. Lauta on jaettu yhdeksään 3×3 ruudun neliöön ja aina, kun yhden saa täyteen, saa vapaavalintaisen resurssin. Tulovuoron pisteytyksessä myös pisteytetään jokainen täytetty sarake ja rivi siten, että jokaisesta näkyvästä kaupunkipisteytyssymbolista saa yhden pisteen per rivi tai sarake. Jokaisella laudalla on myös erilainen maasto ja jokaiseen ruutuun ei voi rakentaa (mutta ne lasketaan täytetyiksi).

Nyt jo nopeimmat teistä laskivat, että 9×9 ruutuahan on 81 ruutua, miten ihmeessä tätä saa täyteen muka! No, muistatko vielä, kun alussa mainitsin 18 rakennusta? Joista olet ehkä nähnyt kuviakin jossain? Vaikka tämän yhteydessä? No nämä maamerkit rakennetaan myös sinne alueelle!

Pääkaupunkilauta

Ai mistä niitä saa? Jokaisella radalla ensimmäisenä seuraavalle kehitysasteelle (4., 7. Ja 10. pykälä) siirtynyt saa itsellensä yhden maamerkin. Loput 6 maamerkkiä saa päivittämällä tiettyjä teknologiakortteja, esimerkiksi päivittämällä ladon toisen kerran saa, yllätys: ladon!

Maamerkit

Sanoin aiemmin, että säännöt ovat yksinkertaiset. Se, mitä voit tehdä on yksinkertaista, jokainen radalla ottamasi askel antaa erilaisen hyödyn, vaikka joka radalla onkin samantasoiset hyödyt samassa pykälässä, varsinkin ratojen alkupäässä. Ohjekirjaan on käytetty vain neljä sivua, joissa on melko vähän tekstiä. Ohjeita olisi voinut selkeyttää ja tehdä niistä helpompilukuiset, että pelin opettelu ensimmäisellä kerralla olisi vähän sujuvampaa. Eri toiminnoissa on erilaisia vaatimuksia: esimerkiksi uuden laatan saat pelata vain sellaisen alueen viereen, jossa oma tötterösi on kartalla. Samoin jos haluat valloittaa alueita, sinun on mentävä viereiselle laatalle. Aina, kun valloitat, heität kahta noppaa joista toisen näyttämän hyödyn saat valita. Jotta voisit päivittää teknologiakorttisi korkeimmalle tasolle, tulee kortissa olevan vaatimuksen täyttyä. Vaatimus on yleensä se, että itselläsi tai naapureillasi pitää olla jokin tietty kehitysaste jollain radalla tai tietty asia kehitettynä pelaajalaudalla (siis talo rakennettuna sen asian kohdalta).

Kaksinpelin alku

No mitäs mieltä olen tästä pelistä? Pelin suola on minun mielestäni ryijykortit, joita pelataan yksi jokaisella tulovuorolla. Ryijykortit antavat joko kertakäyttöisen hyödyn tai ne vaikuttavat koko aikakauteesi seuraavaan tulovuoroosi asti. Nämä kortit ohjaavat peliäsi ja et luultavasti koskaan tule pelaamaan samalla lailla kahta kertaa, ellet välttämättä halua – mutta se ei ole yleensä järkevää! Omaa peliäsi ohjaa myös väistämättä se, minkä sivilisaation itsellesi alussa valitset. Sivilisaatiot ja niiden kyvyt heittelevät aivan laidasta laitaan, eivätkä sivilisaatiot ole millään lailla tasapainossa. Tätä on yritetty korjata muokkaamalla sivilisaatioita jälkikäteen julkaistulla muutosdokumentilla (löytyy myös aiemmin linkkaamastani kansiosta). En tiedä onko näistä nyt kovin paljoa hyötyä, mutta on tässä yritetty vähän tasoittaa näitä. Jos saat mielestäsi huonon sivilisaation tai sellaisen, joka on hyvä jossain tietyssä asiassa, voi pelisi olla niin sanotusti pelattu jo siinä vaiheessa, vaikka jäljellä olisi tunti tai kaksi peliaikaa.

Itselleni kävi juuri näin ensimmäisellä pelikerralla pelatessamme neljällä pelaajalla. Valitsin sivilisaation, joka edellytti muiden pelaajien kartallaoloa ja alueiden valloitusta ja miten kävi? No, kukaan muu ei levittäytynyt juuri minnekään kartalla, paitsi minä. Kartta (4-5p) on myös todella väljä nelinpeliin. Ei toiminut sivilisaationi tässä pelissä sitten yhtään. Samoin kävi ryijykorttieni kanssa. Tämä nelinpeli oli muutenkin huonoin pelikokemukseni tämän pelin parissa ja annoin Tapestrylle arvosanan 6/10, pohtien jo sitä, mitähän tästä arvioinnin kirjoittamisesta tulee jos peli on tällaista kuraa. No, pelasin sitten kaksinpelin vaimon kanssa ja oho, arvosanahan hyppäsi jo ylös ja oli 7/10. Kaksinpeli toimi kivasti, vaikkei vuorovaikutusta kovin paljoa kaksinpelissä olekaan. Kartan voi suurilta osin unohtaa ja voi keskittyä muuhun – riippuen toki siitä, millaiset ryijykortit käteen sattuu ja millä sivilisaatiolla pelaa.

Sivilisaatioita (Militanttien tolpat väärissä paikoissa, Traderit ei toimineet 4p!)

Tapestry on parhaimmillaan kolmella pelaajalla, koska silloin pelataan vielä pienellä kartalla (1-3p) ja peli etenee todella näpsäkästi. Kolme on myös sopiva määrä siihen, ettei tule liian paljon taistelua radoista, mutta taistelua on kuitenkin sopivasti eikä jokaisella pelaajalla ole ns. omaa rataa käytössä, kuten neljällä pelatessa voi käydä. Kolmella pelaajalla myös oma vuoro tulee hyvinkin äkkiä uudelleen, eikä toisia joudu odottelemaan paitsi ajoittain tulovuoron aikana, ehkä. Peli on myös parantunut jokaisella pelikerralla ja arvosana pelille on tällä hetkellä 7.5/10. Tämä jää nyt toistaiseksi vielä hyllyyn, mutta en tiedä. Hyllyyn jäämiseen vaikuttaa myös se mikä pelin jälleenmyyntiarvo on siihen nähden, mitä pelistä saan irti. Tässä nyt ainakin toistaiseksi on vielä kierrätyshinta kohdillaan, joten pelin pitää kyllä parantua vielä entisestään, että se pysyvästi hyllyyn jää.

Kolminpeli viimeisellä aikakaudella

No entäs sinä, arvon lukija, tykkäisitkö Tapestrysta? Ihan ensiksi on sanottava, etten voi suositella kenellekään sokko-ostoa tämän pelin osalta. Hinta on sen verran korkea, että suosittelen ehdottomasti kokeilemaan peliä kerran tai kaksi ennen ostamista. Jos nyt kuitenkin sinulle on mahdollista sokko-ostella tämä, tai muutenkin, niin siinä tapauksessa mieti millaista peliä haluat. Tämä ei missään nimessä ole syvällinen strategiapeli, eikä varsinaisesti sivilisaatiopeli, eikä täysin vakavasti otettava peli. Minun mielestäni tämä on tutkimispeli! Eli siis, saat käteesi alussa tietyt välineet, joilla pitäisi sitten pärjätä paremmin kuin muut. Sivilisaatio tässä on teemana, mutta kyllä tämä melko taktinen resurssinhallintapeli loppujen lopuksi on. Jos et odota peliltä tiukkaa vääntöä yhden pisteen voitosta, hyvä. Tässä voi pelaajien välillä olla vaikka 100 pistettä eroa pelin lopussa. Swingit ovat valtavia ja yhdellä kortilla tai hyvin suunnitellulla toiminnolla voi saada aivan tolkuttomat pisteet. Kyllä tässä suunnitella pitää, mutta kaikki riippuu siitä mitä sinulla on käytössäsi. Uudelleenpeluuarvo pelillä on melko korkea, riippuen toki siitä mitä peliltä odotat. Kuten aiemmin mainitsin, et tule koskaan pelaamaan kahta samanlaista peliä, ellet itse sitä yritä tehdä. Jos pelaat ”go with the flow”, niin näin ei tule käymään. Peli on kevyt, mutta viihdyttävä. Peli ei myöskään kestä liian kauaa, ja peliaika on todella hyvä suhteessa sisältöön jo toisella pelikerralla eikä ensimmäisen pelikerran perusteella kannata tästä pelistä lopullista mielipidettä muodostaa, vaikka niin kovin monesta muusta kannattaa ja se harvoin ainakin itselläni muuttuu!

Aiemman kolminpelin loppupisteet

Olen saanut Tapestryn arviointialennuksella Stonemaier Games:lta. Olen luvannut vain ja ainoastaan rehellisen mielipiteeni, en mitään muuta.

Kiitos Jamey Stegmeier!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s